News

Suomi se vain rimpuilee suossa ja uppoaa hapuilustaan huolimatta yhä syvemmälle jorpakkoon. Tarkasta markasta on tullut katajaiselle kansallemme elämäntapa ja siksi monessa yrityksessä jo niukahkoa markkinoinnin budjettia lähestytään tälläkin hetkellä huulia lipoen sekä sakset naksuen.

Asiakasuskollisuus ei vaadi näyttäviä kampanjoita tai prameita mainosspotteja. Usein se rakentuu arjen pienistä, lähes huomaamattomista hetkistä brändin kanssa, joilla on positiivinen kaiku ja jotka nostavat hymyn huulille. Spontaaneilta tuntuvat mikrokohtaamiset eivät kuitenkaan synny sattumalta. Ne ovat strateginen väline, jotka aktiivisesti muovaavat brändimielikuvaa ja ruokkivat luottamusta, ja huonosti suunniteltuna ne rikkovat koko brändisi – yhtä lailla huomaamatta.

Huomio on tiukassa olevaa valuuttaa. Some pursuaa sisältöjä ja markkinoilla on enemmän palveluita ja tuotteita kuin koskaan. Kilpailu on kovaa ja käytännön erot häviävän pieniä. Taskulämpimän massan keskellä voittajia ovat ne, jotka tekevät tarinankerronnasta strategisen voimavaran.

Tekoälyn piti tulla viikkaamaan pyykit sekä imuroimaan lattiat, mutta alkoikin kreaamaan. Tekoälysisältöön liittyvä wouh!-kaaminen liittyy lähes aina sen kykyyn korvata ihminen mahdollisimman tehokkaasti. Siitä, miten vaikuttavaa tämä sisältö on, puhutaankin sitten vähemmän. Kun maailma täyttyy keskinkertaisuudesta, wow:sta tulee blääh.

Kumppanuuden aloitusta voivat jarruttaa jos jonkinlaiset probleemat. Kokosimme yhteen yleisimpiä huolia ja haasteita, joita kohtaamme keskusteluissamme nykyisten ja potentiaalisten asiakkaidemme kanssa. Blogisarjan ensimmäisessä osassa pureudumme muun muassa budjettimurheisiin ja luovaan kumppaniin in-house-tiimin rinnalla – sekä tarjoamme muutamia näkökulmia ja ratkaisuja, joiden avulla yhteistyötä starttaillessa jalka voikin olla luonnollisempaa iskeä kaasulle jarrun sijaan.

Tulevaisuuteen valmistautuminen on elintärkeää kaiken kokoisille yrityksille. Ennustajan lahjojen sijaan tiedolla johdetut käsitykset tulevasta ja syvä ymmärrys kohderyhmän tulevaisuuden tarpeista parantavat merkittävästi yrityksen kriisinkestävyyttä. Valmius reagoida ja sopeutua äkillisiinkin muutoksiin tarjoaa jatkuvaa etumatkaa kilpailijoihin, siinä missä sokeasti hetkessä elävä jää auttamattomasti jumbosijalle.

Yrityksille on elintärkeää vastata ihmisten vauhdikkaasti muuttuviin tarpeisiin. Innovaatiot luovat kestävää kasvua ja resilienssiä jatkuvasti kiihtyvässä kilpailussa. Ne eivät kuitenkaan synny sattumalta, vaan oivallukset parhaiden innovaatioiden pohjalla vaativat erityisen syvää ymmärrykseen kohderyhmän maailmasta ja luovaa tulevaisuusajattelua. Pelkkään arvailuun perustuva uudistaminen hukkaa resursseja ja ajaa pahimmillaan koko yrityksen oikopäätä karille.

Kehittämisen ja uudistamisen tulisi aina perustua huolelliseen tutkimukseen ja aitoon kohderyhmän maailman tuntemukseen. Syvällinen ymmärrys edellyttää sekä numeerista dataa että kykyä paljastaa piilotarpeita – ja nämä vaativat toisistaan poikkeavia menetelmiä. Väärä lähestymistapa tai liian kapea tiedonkeruu voi johtaa harhaan, jolloin uudistaminen jää pinnalliseksi ja irralleen kohderyhmän todellisista tarpeista. Monipuolinen tutkimus ja rohkea sukellus kohderyhmän ajatteluun varmistavat, että kehitys nojaa todelliseen ymmärrykseen eikä oletuksiin.

Brändin mittaaminen on elintärkeää sen kehittämiselle. Arvailuun ja vääränlaiseen dataan perustuvilla päätöksillä resurssit valuvat kankkulan kaivoon. Oikeilla mittareilla sen sijaan saavuttaa syvää asiakasymmärrystä ja aitoa kilpailuetua, joista rakentuu pomminvarmaa bränditekemistä.

Maailmassa riittää toinen toistaan äänekkäämpiä huutajia, mutta kuinka moni oikeasti seisoo sanojensa takana? Pohdimme konkreettisten tekojen yhä kasvavaa merkitystä brändien ytimessä.

Kukaan meistä ei elä tyhjiössä, eivät bränditkään. Sen vuoksi brändi-identiteetin tulee aina pohjautua tutkimukseen, ajatukseen ja näkemykseen – strategiaan.

Perinteinen markkinoija luottaa kohderyhmien erotteluun, mutta perinteinen segmentointi ei tue asiakasymmärrystä. Kestävä perusta asiakasymmärrykselle löytyy arvoista ja motiiveista, sekä niihin perustuvasta segmentoinnista.

Nykymaailmassa insightit ovat helposti vain pintaraapaisuja, joita pyritään soveltamaan katteettoman laajasti. Tästä syystä moni brändi ylilupaa ja alisuorittaa.

Brändien tavasta viestiä käytetään useita erilaisia ja päällekkäisiä termejä, jotka voivat helposti mennä sekaisin. Vaihtuvien konseptien ja uusien “isojen ideoiden” keksiminen on sekä työlästä että lyhytkatseista. Menestyäkseen tarvitsee brändi jotain selkeän punaisen langan, jotain yksittäisiä konsepteja syvempää ja pysyvämpää – alustan.

Kauppojen hyllyillä ovat lisääntyneet huomiota herättävät pakkaukset, joiden ulkonäkö on hyvin epätyypillinen tuotekategoriansa kilpailijoihin verrattuna. Chaos Packaging trendistä on monia esimerkkejä, mutta mitkä ajatukset niiden taustalla oikein piilevät?

Kun 358 perustettiin 16 vuotta sitten, halusimme ratkaista kuinka saada ihmiset ja brändit pitämään toisistaan. 358:ssa vuosi on lähtenyt ennätyksellisen hyvin käyntiin, joka innostaa ja inspiroi. Kippis!

Kysymys: kenelle suunnittelet ja kehität palveluitasi, tuotteitasi, myyntiäsi ja brändiäsi? Asiakkaille tietenkin, on todennäköisesti vastauksesi. ”Asiakas” tarkoittaa jokaiselle yritykselle usein hieman eri asioita ja muodostuvan mielikuvan alla on erinäisiä määrittelyitä, tutkimuksia ja profilointeja. Mutta kuinka syvälle ymmärryksesi tästä päätöksiä tekevästä ihmisestä todellisuudessa yltää?

Brändistä ja asiakaskokemuksesta puhutaan usein erillisinä asioina, vaikka niiden kuuluisi ideaalissa tilanteessa kulkea käsikädessä.

Polarisaation keskellä brändien pitäisi nyt rakentaa siltoja ihmisten välille muodostuneiden kuilujen yli vahvistaakseen hyväntahtoisuutta. Bränditekojen saralla tätä toteutetaan nyt osallistamalla ihmisiä tavalla, joka yhdistää ja luo kohtaamisia.

Make it or break it. Zig when others zag. Asiakaskokemuksen kannalta luovuus on kovinta valuuttaa.